Todistus kourassa, juhlat takana, elämä edessä – enää pitäisi löytää töitä. Työnhaku on vastavalmistuneelle hermoja raastava, mutta myös positiivisella tavalla kutkuttava välivaihe ja portti uudenlaiseen, työssäkäyvän arkeen. Vartijana uuden elämänvaiheen portilla odottelee rekrytoija. Kysyimme rekrytoijaltamme Suvi Väänäseltä, miten hän evästäisi ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistunutta hakijaa työnhakuun.
Rekrytointikonsultti Suvi Väänänen kohtaa työssään monia vastavalmistuneita. Nappaa tästä hänen vinkkinsä työnhaun vauhdittamiseksi:
1. Rekrytoijalla ei ole kristallipalloa – avaa myös itsestäänselvyydet
Moni vastavalmistunut on tehnyt opiskelujen ohessa kaikkea muuta kuin oman alansa töitä. CV:ssä tykyttävät kärjessä esimerkiksi jäätelön myynti, kahvilatarjoilu ja ruohonleikkuu. Miten perustella oma huikea potentiaalinsa rekrytoijalle, jos haussa on se ensimmäinen ”oikea” duuni?
”Jos jotain on taustalla – se voi olla kesäduunia, työtä vanhempien yrityksessä tai kaverin isän vastaavassa, sitä on hyvä tuoda esille. Silloin ei kuitenkaan voi väittää olevansa asiantuntija. Rehellisyys kaikessa. Voi myös suoraan todeta, ettei ole vielä paljon kokemusta, vaan tätä olen tehnyt ja tätä haluan tehdä lisää’”, Suvi suosittelee.
Suvin mukaan tärkeää on tunnistaa oma tasonsa. Harvoin esimerkiksi kauppatieteiden maisteri on valmis hyppäämään suoraan vaativaan asiantuntijatehtävään.
Myös motivaatio ja oman työtyylin kuvailu työnhaussa on ratkaisevan tärkeää.
”Tiedät varmasti oletko iloinen, sosiaalinen, haluatko ratkaista ongelmia, haittaako rutiinit vai rakastatko pikkutarkkuutta. Mieti, minkä tyyppisistä asioista tykkäät vapaa-ajalla: jos hyödynnät näitä kykyjä myös töissä, todennäköisesti viihdyt työpaikassa!”
Taitojaan ja ominaisuuksiaan voi havainnollistaa esimerkiksi harrastetoiminnan kautta. Jos on ollut paljon esillä, vaikka partiossa, voi kertoa sen kautta uskaltavansa argumentoida asioita.
”Kellään rekrytoijalla ei ole kristallipalloa, joka auttaisi tuntemaan ihmisen hakemuksen perusteella. Siksi mitä enemmän kerrot, sen parempi”, Suvi sanoo.
Myös jo itse ansioluetteloon työkokemusta kannattaa pilkkoa tarkemmin – esimerkiksi myyjän titteli voi tarkoittaa kymmentä erilaista myyjäpositiota, ellei saatua oppia avaa pintaa syvemmältä.
2. Älä pyytele anteeksi puutteitasi
Kannattaako haastatteluun suunnata henkseleitä paukutellen vai hattu kourassa? Paljon riippuu siitä, millaista työtä haet, Suvi korostaa.
”Myyjän hommassa sinun pitää olla persoonana niin vakuuttava, että rekrytoija uskoo, että saat myyntiä aikaan. Mutta harjoittelijapaikkaan ei kannata hakea henkseleitä paukutellen.”
Yleensä terve itsevarmuus on eduksi. Kenenkään ei tarvitse pyytää puutteitaan anteeksi – kaikkiin paikkoihin ei halutakaan kokenutta osaajaa.
3. Kaikkea ei tarvitse osata – mutta tunnista kovat hakukriteerit
Työnantajien markkinoista on siirrytty uuteen aikaan, jossa kilpaillaan työpaikkojen sijasta työnhakijoista. Päälaelleen kääntynyt tilanne on väljentänyt monien työpaikkailmoitusten hakukriteereitä.
”Usein riittää alan opinnot, eikä enää tarkemmin määritellä, onko hakijan pakko olla merkonomi vai KTM. Harvemmin kokemustakaan enää määritellään vuosissa, vaan sitäkin on pehmennetty”, Suvi kertoo.
Vastavalmistuneen kannattaa kuitenkin lukea työpaikkailmoitus huolella ja arvioida, mitkä kriteerit ovat niin sanottuja kovia kriteereitä, joista rekrytoija ei voi tinkiä.
”Kriteerit, jotka liittyvät itse työntekoon, ovat yleensä kovia kriteereitä. Esimerkiksi kielivaatimukset ovat usein ehdottomia, koska kielitaito tulee liittymään kiinteästi työhösi. Kaikkia kriteereitä ei kuitenkaan ole aina täysin kiveen hakattu, kuten tietyn pituinen kokemus ja/tai mahdollinen koulutus – jos vaikka saat tutkintotodistuksen vasta kuukauden päästä – eivät tiputa sinua hausta viime vaiheessa pois”, Suvi sanoo.
4. Valitse saappaat, jotka eivät purista
Millaiset tehtävät sitten sopivat vastavalmistuneelle? Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Usein työkokemus määrittää, onko olemassa tarkasti määriteltyä tehtävätyyppiä, johon kannattaa hakea.
”Mikäli taustalla on työharjoitteluja, kannattaa hakea saappaisiin, joihin uskot mahtuvasi: saappaissa on hyvä olla vähän tilaa, jotta sinulla on varaa kasvaa, mutta on myös tärkeää, ettet huku niihin”, Suvi kuvailee.
Jos hakee liian tilaviin saappaisiin, voi toisaalta pudota kisasta jo alkuvaiheessa. Suvi sanoo pohtivansa näissä tilanteissa kollegoidensa kanssa, tuleeko nuori tekijä hajoamaan vastuutaakan alle. Parhaassa tapauksessa tehtävästä löytyy sopivasti haastetta: jo tuttuja asioita, mutta myös uutta opittavaa.
Manpowerilla valtaosa valmistuneista tai alan vaihtajista luokitellaan entry-tason eli työelämäänsaapumistason hakijoiksi. Monet tällaiset hakijat aloittavat esimerkiksi assistentin, koordinaattorin, kesätyöntekijän tai vaikkapa palveluneuvojan pestistä luomaan omaa urapolkuaan.
5. Jos palkka mietityttää, kilauta rekrytoijalle
Moni vastavalmistunut tuntee luonnollista epävarmuutta, kun työpaikkailmoituksessa kysytään palkkatoivetta. Paljon käytetty pelastusrengas on oman liiton palkkataulukko, joka antaa jonkinlaista osviittaa palkkatasosta. Täytyy muistaa, että liiton suositukset ovat kuitenkin vain keskiarvoja, eivätkä vastaa täysin vastavalmistuneen tilannetta.
Suvi ei katso välttämättömäksi, että palkan mainitsee hakemuksessa. Hän neuvoo toisaalta myös tarttumaan rohkeasti luuriin ja kysymään rekrytoijalta lisätietoja, sillä rekrytoijat työskentelevät yleensä jonkin tehtävään määritellyn palkkahaarukan mukaan.
”Palkan yläkanttiin vetäminen kertoo, ettei henkilöllä ole juuri työkokemusta, eikä hän osaa siksi ajatella palkkaa. Suosittelen hakijaa ilmaisemaan hakemuksessaan, että palkka on neuvoteltavissa. Jos tietää myös minimin, minkä alle ei lähde, senkin voi laittaa. Voi sanoa, että tässä on mun pohja”, Suvi opastaa.
Hyvä palkkapyyntö on realistinen arvio siitä, mitä työstä pitäisi oman kokemuksen perusteella saada. Tämän päälle voi lisätä vielä neuvotteluvaran.
”On hyvä myös muistaa, että palkkapyynnöt ovat vain toiveita. Joskus sanon hakijalle, että palkkaa voi hilata ylöspäinkin. On täysin OK myös myöntää, että on valmis kuulemaan rekrytoijan ehdotuksen.”
Vastavalmistuneissa monia työnantajia houkuttelee tilaisuus kouluttaa ja opettaa nuorta, joka tuo samalla taloon uusia ideoita. Suvi toteaa, että harva meistä muokkaa itse itseään työuran aikana – sen sijaan työympäristö muokkaa nuorta tekijää. Siksi uutta kohti kannattaa suunnata avoimin ja oppivaisin mielin!